Eilen se iski taas: tarve. Ja nyt tarvitsin keittiöön pinnatuolin. En ole ainoa, joka niitä tarvitsee (ovat siis trendikkäitä nyt), joten Keski-Suomen Torista ei löytynyt ainuttakaan, Huutonetissä oli, mutta olivat kalliita ja kaukana. Onneksi minulla on anoppi ja hänen nurkassaan on pinnatuoli. Tänä aamuna läksimme siis vierailulle ja hieromaan kauppoja tuolista. Nyt olen onnellinen pinnatuolin omistaja eikä anoppi halunnut vaihdossa mitään - ei maksua eikä toista tuolia tilalle. Suunnittelin maalaavani tuolin vanhanajan turkoosinsiniseksi, mutta vasta kesällä, niin saa tehdä sen rauhassa ulkona.
Nyt:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti