Se
tavallinen tarina: ostin kirpparilta 1 eurolla paidan. Sisäinen hippini heräsi
henkiin ja viehätyin paidan kuvioinnista ja 60/70-luvun fiiliksestä. Ostin, vaikka
se oli liian pieni. Mikäli halusin käyttää paitaa, vaihtoehtoja oli tasan
kaksi:
1. kavenna itseäsi tai
2. levennä paitaa
Luulin, että paidan leventäminen olisi helpompaa.
Enää en ole varma siitä.
Koska
halusin säästää hienon etukappaleen, ratkoin ruskean hihan ja takakappaleen
pois. Tilalle löysin Eurokankaasta sopivan väristä trikoota, josta ajattelin tekaista isommat kappaleet tilalle.
Vaan ei mennyt niinkuin Strömsössä. Tämä oli yllättävän haastava juttu:
taaskaan ei ollut kaavaa, toinen hiha oli tavallinen, toinen ragla, suurentaa piti,
trikoo oli very stretch. Paita ei olisi varmaan onnistunut ilman Tarvaalan ”ompeluseurojen” taitavaa Tuija-opettajaa, kiitos hänelle.
Ennen:
Jälkeen:
Let the sun shine, let the sun shine
in ….
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti