Hapsut heilumaan

Kerran näin kirpparilla tällaisen mekon.
Ennen:

Ai, kun kivat hapsut, mutta mekko oli pieni, XS tai S. Harmi, ei kannattanut ostaa. Kävelin jo ohi ja palasin sitten, hinta 1,50 €.  Siihen hintaan kannattaa jo ostaa ennenkuin alkaa itse hapsuja tehdä.
Ostin siis mekon hapsujen takia ja laitoin kaappiin roikkumaan. Viime syksynä aloin tehdä siihen ympärille isompaa mekkoa. Säästin miehusta ja takaa vetoketjun.

 

Ajattelin tehdä kotelomekkotyyppisen pikkujoulumekon. No, pikkujoulut olivat vain ruokailu Haraldissa, ei tarvinnut hienoa mekkoa ja sitten asia ei enää ollutkaan ajankohtainen. Ja mekko jatkoi roikkumistaan kaapissa.
Nyt, tänä aamuna 21.4.2016, sain inspiraation. En käytä hienoja vaatteita, en viihdy niissä eikä minulla ole hienoja menojakaan. Ei ole tarvetta kotelomekolle.
Idea: ratkon hapsut irti mekosta (koska ne ovat edelleen hienot) ja teen Modan kaavoilla rennon, hihattoman mustan mekon, johon kiinnitän hapsut. Näin niille tulee käyttöä ja ne pääsevät heilumaan :).
Saas nähdä, muuttuuko suunnitelma taas ennen kuin ehdin sen totettaa. Nyt tuntuu ainakin hyvältä ajatukselta.
Oli muuten taas haasteellista toteuttaa, koska musta ei olekaan musta. Mustassa on lukemattomia eri sävyjä. Oli vaikeaa löytää oikean värinen musta. Olisin halunnut ohuen pellavan/pellavaviskoosiin. Täytyi siis joustaa materiaalin eikä värin suhteen. Hapsut nimittäin näyttivät tosi tyhmältä väärän värisessä mustassa.

Ei muuttunut suunnitelma ja tässä ovat hapsut isommalla mekolla.

Mekkoja kuin sieniä sateella

Tänään 14.7.2016 taas satoi kaatamalla. Hyvä päivä ommella mekkoa.

Ennen: 
tällainen mekko. Sopii vain hellekäyttöön, ja sehän on aika harvinaista nykyään.


Ja tällaiset haaremihousut kirpparilta 1,50 euroa. Onpa kamalat!

Jälkeen:
tällainen mekko.

Kaavat - mikä taivaan lahja ompelijalle!

Kaiken tuunaamisen, nyhertämisen, purkamisen, sovittamisen, purkamisen ja taas sovittamisen jälkeen on aivan upea kokemus ommella kaavoilla. Piirrät kaavat, leikkaat, ompelet ja valmista tulee. Huikeaa!

Tosin tämä vaatii oikeanlaiset ja sopivat kaavat. Olen nyt ommellut vuosien 1990-2000 Moda-lehden kaavoilla.

Trikoopaita on just eikä melkein.

Mekon seuraavaan versioon voi muutamaa asiaa mietiskellä: helman mitta, käsiaukon suuruus, kaula-aukon avaruus. Joka tapauksessa nämä kaavat otetaan talteen ja kirjoitan kaavaan, mikäli siihen on syytä tehdä jotain muutoksia.

Kyllä sydämeni edelleen sykkii niille muutaman euron kirppislöydöille, joista "pienellä" viilaamisella saa käyttökelpoista. Mutta kaavojakin voi siis joskus käyttää. Mekkokangas oli Eurokankaan palalaarista 4 euroa.