Turkoosi birdie

Halusin tällaisen turkoosi pikkulinnun:

mutta olivat Indiskasta loppuneet, joten piti tuunata itse:
Ennen: ruskea

Onneksi varastosta löytyi sopivaa maalia:

Jälkeen: turkoosi

Lisää kuvateksti

Mekko viikossa pitää lääkärin loitolla

... tai ainakin työn touhussa ja vaatekaapin täytenä. 

Ei näistäkään sitä unelmamekkoa tullut. 

Tuo raidallinen on vanha Euronkankaasta ostettu pala. Kangas ei riittänyt hihoihin, joten vanhasta kirppis-trikoopaidasta tein hihat. Aina kannattaa kirppikseltä ostaa trikoopaidat, joissa on hyvälaatuinen kangas, vakkei koko tai malli olisikaan ihan bueno.  Etenkin mustat ja valkoiset, niistä voi aina jalostaa jotain. Kaupoista ei pakalta tahdo löytyä ihanaa, laskeutuvaa viskoositrikoota, valmisvaatteissa sitä kyllä on.

Tuo mustakirjava olkoon prototyyppi. Kangas muistuttaa Jalo-papan kalsareita, eikä se taida olla kovin hyvä asia. Jokin raja sillä retrollakin on :)

Takki kasarikaavusta

Näen aika usein mahdottoman mahdollisuudet ja kesällä näin sen Mastercoatin kasarikaavussa. Kirppikseltä löysin ja maksoin muistaakseni 5 tai 8 euroa.

Takin hartialinja istui hyvin, kangas oli laadukasta ja siistiä ja lisäksi materiaalia oli riittävästi. Ja mikä tärkeintä, se tuntui päällä hyvältä: solahti päälle eikä tuntunut miltään, vain kevyeltä. Toki takissa yleensäkin ulkonäkö, materiaali ym. ovat tärkeitä, mutta minulle on ehdottomasti tärkein on se tuntu; takki ei saa tuntua liikaa.

Ennen:

Aika paha, vai mitä?


Lyhensin reippaasti, tein taakse muotolaskokset, jotta sain takkiin vähän linjakkuutta. Koska hihat olivat vähän lyhyet, tein hihansuihin käänteet helmasta leikatusta kaitaleesta.

Jälkeen:

Much better :)

Pikahame

Ajoin saumurilla hihat pois tuosta t-paidasta ja pikahame on valmis. Ehkä joskus voisi tuon vyötärön korjata, tai sitten ei.

Pieni hame

ja siitä se idea sitten lähti.

Uffin 2 euron päivillä näin pienen seeprahameen ja heti keksin sille uuden elämän laukkuna. Hame oli eläväpintainen, hieman tukevampaa kangasta ja valmiiksi vuoritettu.

Ennen:
Hame

Laukun sangoiksi löytyi kirpparilta vyö, 50 senttiä.
Vyö

Suoristin sivusaumat, ompelin helman kiinni ja lisäksi tein vetoketjutaskun tärkeille tavaroille ja avainlenkin.

Jälkeen:
Laukku

Näitähän voisi tehdä lisää. Kirjavista kesähameista saisi kevyitä kesäkasseja ja jos löytäisi pienen, lyhyen nahkahameen, siitä saisi hienon laukun. Nyt silmät auki kirppareilla.

Kesämekko

Tällainen kesämekko, kai niitä helteitä vielä tulee ...??? Tässä ei ole mitään erikoista, kangas ostettu Eurokankaasta viime keväänä, n. 4 euron pala.

OmpeluNURKKA

Tässä paidassa ei ole mitään ihmeellistä, ei huikeaa löytöä eikä hienoa ideaa

Ostin Prisman alerekistä paidan, etuosa on "sifonkia", siis aika läpinäkyvä ja hihat olivat tosi pienet. Ratkoin hihat pois, ompelin uudet tilalle ja tein alle alustopin.

Näin näitä nyt syntyy, kun mulla on ompelunurkka, jossa koneet voivat olla koko ajan esillä ja helppo ryhtyä toimeen. Ei tarvii enää kaivaa syvältä komeron uumenista ja viritellä keittiön ruokapöydälle hetkeksi.

Tällä sisustusvinkillä ei sisustusblogien kärkeen pääse, mutta minä olen ah, niiiin tyytyväinen. Jostain pitäisi saada kevyt sermi näkösuojaksi. Tämä näkymä nimittäin avautuu suoraan silmien alle, kun astuu meidän etuovesta sisään.

Piirtoheitinteline

Tässä ei ole mitään tuunausta, vaan videotykkien ja älytaulujen tieltä väistyneen piirtoheitintelineen uusi elämä kukkapöytänä:

Naamioitu puuma

And the story goes: Ostin joskus kirpparilta tällaisen retkun eurolla. Kuosi vähän vierastutti, mutta malli oli jees.

Julkkiset ja muotibloggarit pukevat eläinkuosin kanssa mustaa, valkoista, farkkua sekä nudea ja näyttävät huolettoman tyylikkäiltä. Minä vedän tämän mekon päälleni ja mielessäni väikkyy Riitta Väisänen ... puuma... Meiju Suvas ... ja ei tunnu tyylikkäältä, ei. 

Tarvaalan ompeluseuran toverit vakuuttelivat, että ei se ole puumakuosi. Mutta minua ei hämätä. Kyllä minä tiedän, että se on joku puunrungoksi tai koivuntuhkaksi naamioitu puuma. Ei käy.

Kuva:

Lähikuva kuosista: 

Otin mekosta kaavan, mikä oli helppoa tällä kertaa ja ompelin hieman muokatun raitaversion. 

Kuva:

Pienen myönnytyksen voin eläinkuoseille tehdä: seepra käy. Se on sympaattinen ja sillä on nätti pylly.

Nyt se iski

se inspiraatio nimittäin. Kello on 23.33 ja aamulla on herätys ennen kuutta. Ei nukuta, keksin millainen se voisi olla, the black one.

Joka naisella pitäisi olla se pikkumusta, joka pelastaa joka tilanteessa.Se luottovaate, joka toimii aina ... kätevästi asusteita vaihtamalla muutat mekon ilmettä arjesta juhlaan, työstä vapaa-aikaan. 

Mulla on idea, millainen se voisi olla. Saattaa olla jopa se kangas kaapissa. Ja mua ei nukuta. En kuitenkaan viitsi alkaa ommella tähän aikaan yöstä, siitä tulisi kuitenkin susi. Ja tietysti nyt ennustettu auringon paistetta moneksi päiväksi. Kuka per...e silloin viitsii istua sisällä ompelemassa!

Tää on nyt varmaan sitä kuuluisaa luomisen tuskaa ... Kyllä mua varmaan huomen aamuna nukuttaa.

Vain Jälkeen

Löysin kirppikseltä Masai-tunikan 6 eurolla. Jyväskylässä tuota merkkiä myy Donna ja hinnat ovat varmaankin 70 eurosta ylöspäin. En siis koskaan osta niitä uusina. Masai-tunikoille näyttää olevan tyypillistä liehukkeet, rypytykset ja pussimaiset taskut alaosassa. Minä en kaipaa pussitusta ja lisää runsautta lantion ja reisien seudulle, joten saksin ryppyliehukkeet pois ja ompelin tunikan hieman sileämpään malliin.

Ennen:

Jälkeen: 

Pitäisikö vaihtaa nimi pelkästään Jälkeen-blogiksi, kun en millään muista/viitsi ottaa kunnollisia Ennen-kuvia. En tykkää olla kuvattavana enkä osaa kunnolla käsitellä näitä kuvia.

Ja tietysti otin liehukkeista hyvät nyörit talteen, Nämä tulette vielä näkemään jossain toisessa virityksessä.

Jäännös:

Menin muuten hakemaan kirppikseltä tätä tyynyliinaa, tuo punakuvioinen. Sopii hienosti mun seepratyynyihin :)

Edellisellä kerralla maksoi 4 euroa enkä ollut ihan varma. Se jäi kuitenkin mieltäni kaivamaan ja päätin tarkastaa tilanteen. Olihan se vielä siellä. Hinta oli pudonnut 2 euroon ja pöydässä oli vielä -50% lappu, maksoi siis 1 euron! Sen minkä tyynynpäällisessä säästin, tunikassa tuhlasin ... :)

LOVE, PEACE AND KISSES

Se tavallinen tarina: ostin kirpparilta 1 eurolla paidan. Sisäinen hippini heräsi henkiin ja viehätyin paidan kuvioinnista ja 60/70-luvun fiiliksestä. Ostin, vaikka se oli liian pieni. Mikäli halusin käyttää paitaa, vaihtoehtoja oli tasan kaksi:

1. kavenna itseäsi tai

2. levennä paitaa

Luulin, että paidan leventäminen olisi helpompaa. Enää en ole varma siitä.

Koska halusin säästää hienon etukappaleen, ratkoin ruskean hihan ja takakappaleen pois. Tilalle löysin Eurokankaasta sopivan väristä trikoota, josta ajattelin tekaista isommat kappaleet tilalle. 

Vaan ei mennyt niinkuin Strömsössä. Tämä oli yllättävän haastava juttu: taaskaan ei ollut kaavaa, toinen hiha oli tavallinen, toinen ragla, suurentaa piti, trikoo oli very stretch. Paita ei olisi varmaan onnistunut ilman Tarvaalan ”ompeluseurojen” taitavaa Tuija-opettajaa, kiitos hänelle.

Ennen:

Jälkeen:

Let the sun shine, let the sun shine in ….

Viva Virva!

tai ainakin hänen verenperintönsä. Kyllä olisi äiti - aikoinaan kylän taitavin ompelijatar - ylpeä tyttärestään, jos olisi nyt näkemässä.

Visio ja valmiit kaavat eivät kovinkaan usein kohtaa ja silloin täytyy soveltaa, mutta en ole niin taitava, että osaisin kätevästi piirtää kaavoja sopivista valmisvaatteista. Tunnistan, mutten tunnusta tätä vajavaisuutta itsessäni ja eihän se tekeminen sitten aina yhtä juhlaa ole…

Nyt visio lähti pehmeäksi hiutuneesta kirpputorilakanasta. Tekaisenpa siitä kesämekon valmiin Your Face-mekon kaavalla. Perusmallihan oli helppo, mutta tuo kaula-aukon röyhelöt ja muut. Piti piipertää ja vertailla siksakin tiheyksiä testitilkkuihin ja harsia ja purkaa ja ompelin jopa kaksi rypytyslankaakin vierekkäin. Yleensä mennään yhdellä J

Tämä työ ei edusta tyypillistä minua. Valmista pitää tulla ja nopeesti. Nyt ei tullut nopeesti, mutta valmistui kuitenkin.

Ennen: lakana (en ottanu kuvaa pelkästä lakanasta)

Jälkeen: mekko

Yksityiskohta:

Onneksi on anoppi!!

Eilen se iski taas: tarve. Ja nyt tarvitsin keittiöön pinnatuolin. En ole ainoa, joka niitä tarvitsee (ovat siis trendikkäitä nyt), joten Keski-Suomen Torista ei löytynyt ainuttakaan, Huutonetissä oli, mutta olivat kalliita ja kaukana. Onneksi minulla on anoppi ja hänen nurkassaan on pinnatuoli. Tänä aamuna läksimme siis vierailulle ja hieromaan kauppoja tuolista. Nyt olen onnellinen pinnatuolin omistaja eikä anoppi halunnut vaihdossa mitään - ei maksua eikä toista tuolia tilalle. Suunnittelin maalaavani tuolin vanhanajan turkoosinsiniseksi, mutta vasta kesällä, niin saa tehdä sen rauhassa ulkona.

Nyt:

Myy, jotta voit ostaa

Välillä täytyy kaappeja tyhjentää, että voi ostaa lisää …

Eilen päättyi kolmen viikon kirppisjakso Vaajapörssissä. Myyntivoitto 144 euroa ja tavaraa nurkista pois peräkontillinen. Ja meidän autossa on se iso kontti.

Vaajapörssi on lempikirppikseni. Sopivan matkan päässä, sopivan pieni, jotta sen viitsii ohimennen kiertää, siisti ja ennen kaikkea se niiden vuokrasysteemi: 5 e/vko + 25 % provikka. 5 euron viikkovuokralla voi pitää kolme viikkoa eikä tarvitse ottaa paineita siitä, paljonko viikossa myy. Takaisin kotiin palasi ennätysvähän tavaraa. Ja mukaan tarttui nyt vain maatuska-rintaneula, josta teen korvikset sekä Olivia-lehti. Olivia on lempilehteni. Visuaalisesti niin kaunis, että siinä silmä lepää, hyviä juttuja eikä ole julkisjuoruja Vain Elämää-tähdistä, heidän parisuhteistaan ja laihdutuskuureistaan. Irtonumerona liian kallis, mutta kirppikseltä lähtee 0,50 -2 eurolla. 

Ennen: ostokset

Jälkeen: korvikset 

Peruskamaa

Raitatrikoo on aina muodissa ja musta veneaukkoinen paita on hyvä tausta kaulakoruille. Tämä kirjava helmikoru on kirppikseltä 1 € :)
Kankaat ovat tällä kertaa ihan uusia Eurokankaasta.

Väliaikaverho

Se kadoksissa ollut verhotanko ja jouluverho löytyivät ja ne ripustettiin paikalleen.

Nyt joulu on ohi ja jos jouluverhoa ei halua pitää suoraan joulusta toiseen, niin tarvitaan väliaikaverho. Ja sen tein tänä aamuna. Kankaan väri- ja muotomaailma eivät ole ihan sitä, mitä haluaisin, mutta tarvitsin siis väliaikaisen verhon ja tämä saa toistaiseksi kelvata. Kangas löytyi paikallisen kangaskaupan alenurkasta ja sisäinen Sulo Vilenini (kun halvalla saa ...) heräsi henkiin, kun hinta oli vain 2 euroa/m.

Loppupätkästä tein vielä esiliinan. Edellinen essu oli ahkeralla (=sotkuisella) kokilla niin kyllästetty kaikilla ruuanvalmistushajuilla, ettei raikastunut enää edes pesussa. Se oli ommeltu helmikuussa 2014, joten essun käyttöikä on 11 kk.

Papu päässä

Vuosien tauon jälkeen kaivoin puikot esiin ja neuloin itselleni pipon; beanien.

Ohje löytyi täältä, lanka on Novitan Rose ja kahtena iltana istuin sohvalla tätä kutomassa.