Laukut istuvat aina

olkapäälle, ei tarvitse sovittaa niin usein kuin mekkoa ommellessa.

Nyt iski laukku-inspiraatio. Vanha oli jo niin kulunut ja ryytynyt.

Tilasin jo Zalandolta uuden, ruskean tekonahkalaukun ja pidänkin sen, mutta se ei ole ihan mieleinen. 

Aloin siis tehdä uutta. 

HenkkaMaukalta ostettu kaksi tyynyliinaa alesta, á 3 euroa. Ihan tätä tarkoitusta varten. Näistä tumma arkikassi. 

Laukun sisäpuolelle tasku ja jo perinteeksi muodostunut avainlenkki. Jotta se auton avain olisi helpompi löytää.

Laukun pohjalevyksi mieheni leikkasi kansion kannesta levyn. 

Valmis :)

Nyt se kangas loppui

Tämä ihana lila-oranssi.

Kirpputorilta ostetut kamalat haaremihousut, joista jatkettiin vanhaa hellemekkoa.




Näiden jälkeen jäljellä oli vielä epämääräinen palanen:


Loppupalasta tuli vielä hellepaita 

Ja nyt se sitten loppui.

Hienohelma

tai siis hienot helmat. Ostin kirpparilta 5 eurolla Zaran pikkumustan, joka oli kovin lyhyt. Niin kuin yleensä kaikki mulle. Mutta helma oli niin kiva. Ajattelin ensin lisätä jonkinlaisen kaitaleen tuohon rintojen alle pidentämään mekkoa, mutta ei siitä olisi tullut hyvä. Olisi pitänyt varmaan lisätä puoli metriä.

Ennen:

helma

Joten tein siitä hameen.

Jälkeen:

Kuvat ovat tosi huonoja, mutta hame on kiva ja helma on hieno.

Marimekon Serkku-laukun "pikkuserkku"

Näin yhdellä tuttavan tuttavalla hienon ruskean nahkalaukun. Se oli Marimekon Serkku-laukku, ovh. 149 €. Kiva, muttei tuon hintaista voi ostaa vain siksi, että haluaa, ei tarvitse.
 

Jäi laukku kuitenkin mieleen ja sitten muistin kaapissa lojuvan nahkahameen. Olin ostanut sen joskus vuosia sitten kirpparilta, kun oli hyvää, pehmeää nahkaa. Olin ratkonut vyötärökaitaleen irti ja leikannut helmaa, aikomuksena muodistaa hametta. Ja siihen se sitten jäi.

Mutta siitäpä voisi tehdä laukun. Otin hameen kaapista ja pyörittelin, mutta siinä oli liikaa saumoja eikä tarpeeksi isoja, ehjiä paloja laukkua varten. En nimittäin halunnut palakassia. Olisin tarvinnut myös pitkää, kapeaa suikaletta olkahihnaa varten. Takaisin kaappiin.
Alitajuntani kuitenkin jatkoi työtään ja yhtenä iltana otin hameen kaapista ja tiesin, miten se onnistuisi. Tekovaiheessa hieman hirvitti; nuo nahkapalat olivat niin kallisarvoisia ja ainutkertaisia. Jos jokin menisi pieleen, en voisi vain ratkoa (nahkaan jää neulasta aina pistojälki) tai ostaa Eurokankaasta lisää materiaalia.
Netissä kerrottiin, että nahkaa voi silittää miedolla lämmöllä nurjalta puolelta voimapaperin läpi. Minä silitin palaset oikealta puolelta voipaperin läpi kahden pisteen lämmöllä, hyvä tuli.

 Vasemmalla silittämätön ja oikealla silitetty.

Näistä tulee itse laukku.

Ja näistä olkahihna.

Kaikki eteni hyvin. Minulla oli selkeä visio, millainen laukusta tulee, nahka riitti siihen ja ompelutyö eteni hyvin.

Tein vuorin hameen vuorikankaasta ja avainlenkkejä myös, jotta avaimet olisi aina helppo löytää. 

Ulkotaskussakin avainlenkki.

Tulin kohtaan, jossa oli 4-kertainen nahka ja vanha kunnon Husqvarna hyytyi. Tavallinen ompelukone ja tavallinen ompelulanka ei enää riittänyt. Voi paska, nyt ottaa päähän. 

Ostin farkkuneulan, nahkaneulan ja paksumpaa lankaa, mutta ei auttanut.

Nyt on ymmärrettävä lopettaa, vien laukuntekeleen joko suutarille tai ompelijalle. Olisin halunnut tehdä itse ja sanoa, että ITSE tein, mutta nyt ei enää vehkeet riitä. En halua näin hienoa projektia pilata huonolla saumalla, täytyy ymmärtää luovuttaa.

23.2.2017

Ja tässä se on nyt on :) Ompelimo Tilkkutäkki pelasti minut ja ompeli paksut kohdat, hihnan ja vetoketjun.

Maantien harmaa

Ei vaan kirkuvan kirkas.

Pyöräilymekko!

Sehän se minun elämästäni puuttui. Ajatus iski tajuntaani sunnuntai-iltana 8.1. ja heti maanantai-iltana piti ryhtyä toimeen. Hirveästi en ehtinyt kaavoja käännellä enkä suunnitella, inspiraatio painoi päälle. Piti vaan päästä tekemään. Yläosa yhdestä topista ja helma yhdestä kotelomekosta. Kangas on ostettu johonkin tarpeeseen (jumppapaita?) Eurokankaasta vuosia sitten.
Ja tässä se on. Ei maantien harmaa vaan räiskyvän värikäs, toimii liikenteessä "huomioliivinä".

Auringonpaiste, leppeä kesätuuli ja hetken tie on kevyt, kaksin tai yksin, polkea. 🌞🌱🎋

Nurinpäin

Ostin kirpparilta Cubuksen paidan; retku, roikkuu liikaa ja polyesteriä. En muistanut taaskaan ottaa ennen-kuvaa. Tässä on jo hihat leikattu irti ja kiinnitetty takas nuppineuloilla.

Ennen:

Leikkasin sitten hihat irti, kavensin hieman sivusta ja päärmäsin hihan suut ja pidän paitaa nurinpäin, tai siis takapuoli edessä. Kiva laskos siinä.

Jälkeen:

Kannattiko? En tiiä, mutta tulipahan tehtyä. Maksoi 2 euroa ja aikaa kului n. 20 min.

100 markan kaulaliina

Joskus kauan aikaa sitten, ainakin yli 12 vuotta sitten, olin työpaikan risteilyllä Silja Europalla. Laivalla oli sellainen ostoskatu, jota pitkin voi kävellä ja ihastella kauppojen tarjontaa. Ja sitähän käveltiin edes takaisin. Näin jossain kaupassa roikkumassa Part Twon raidallisen kaulaliinaa, mikä miellytti silmää, mutta oli kovin kallis, maksoi jonkin verran yli 100 markkaa, olisiko ollut jotain 110 mk.
Laivallahan käytiin baarissa ja käveltiin edes takaisin ja käytiin baarissa ja kun tätä jatkui tarpeeksi kauan, kaulaliina ei tuntunutkaan enää niin kalliilta ja lopulta ostin sen. Kyllä, alkoholilla oli osuutta asiaan, mutta tätä kauppaa en kadu,

Kaulaliina on edelleen hyväkuntoinen ja kaunis, tosi hyvät värit. Mutta se on vähän paksu ja "villainen".

Eilen sain inspiraation, että mitäs jos ostan samanväriset langat ja kudon uuden kaulaliinan, ohuemman. En ole kutonut paljon mitään moneen vuoteen. Tässä on langat, saas nähdä mitä tulee. Eikä muuten lähtenyt ihan reilulla 100 markalla eli noin 20 eurolla, vaan maksoivat paljon, paljon enemmän. Palataan.